Valaistu Kasarmiklubi-kyltti vanhan päällystökerhotalon pääoven yllä kertoo, että Intiön entinen kasarmialue on saanut uuden toimijan. Kasarmiklubin tiloissa Upseerinkadulla pitää nyt sijaansa Tanssikoulu Vamos!

Koko rakennusta, saleja ja alakerran saunatiloja vuokrataan myös juhla-, kokous- ja tapahtumatiloiksi.

Vuoden 1881 hirsirakennuksella on pitkä ja monipolvinen historia. Siihen ihastui myös uusi omistaja, tanssikoulun toimitusjohtaja Joonas Piippola.

Piippolan yritys Innovestment Finland Oy osti rakennuksen Oulun kaupungilta viime huhtikuussa. Sisätilat on remontoitu, maalattu ja sisustettu vanhaa kunnioittaen kesän ja syksyn aikana.

– Visio oli lähteä yhdistämään kunnianhimoisesti kahta eri aikakautta. Klassinen tyylisuunta on sulautettu vähän prameampaan 1920-luvun henkeen, Joonas Piippola kertoo.

– Lähtökohta oli, että talo henkii vanhan ajan tunnelmaa pienellä glamour-twistillä.

Piippolalla oli remontissa haaveena, että tausta on aina kuvauksellinen, ottipa sisällä valokuvan mistä kulmasta tahansa.

Kasarmiklubilla on kaksi salia ja niiden välissä korkea käytävä, johon kuljetaan tilavasta eteisestä. Kaupungin päädyssä sijaitsevan salin koko on vähän vajaat 200 neliötä ja toisessa päädyssä olevan salin reilut sata neliötä. Molemmissa saleissa pidetään Tanssikoulu Vamoksen viikkotunteja.

Värimaailma salien seinissä on rauhallinen vanha vihreä ja harmaanvihreä.

– Kaksikymmentä vedosta ei riitä, mitä lähdettiin kokeilemaan sävyjä, Joonas Piippola sanoo.

– Pieneen saliin haluttiin semmoinen neutraali, mutta lämpimään taittava sävy. Isoon saliin valittiin astetta vihreämpää.

Päällystökerhotalon suojelumerkintä on SR-1. Rakennusta ja sen rakenteita ei ole saanut purkaa tai muuttaa niin, että historiallinen, kulttuurihistoriallinen tai rakennustaiteellinen arvo heikkenisi. Siksi Piippola kävi muutostyöt läpi yhdessä Museoviraston kanssa.

Sisältä on väliseiniä purettu ja kaksoisovet vaihdettu. Keittiöön liittyvä vanha nostalginen tarjoiluluukku on tallella palvelutiskinä ja muistuttamassa historiallisesta ajanjaksosta päällystökerhotalona.

Kasarmiklubi-rakennusta ympäröi 5 000 neliön suuruinen koivujen koristama piha-alue, joka mahdollistaa erilaiset ulkotapahtumat. Vanhan kasarmin puiston luomisesta 1800-luvulla vastasi Oulun 4. Tarkk.ampujapataljoonan eversti K.S. Werwing.

Pihalle voidaan Piippolan mukaan pystyttää telttoja, konserttilavoja tai vaikka pomppulinnoja. Talon takana on lisäksi terassi ja ulkoporeallas.

Tanssikoulu Vamos! on perustettu Oulussa 2013. Koulu on erikoistunut latinalaistansseihin, kuubalaislajeihin perustuviin trenditansseihin ja paritansseihin. Vamos! on toiminut Alppilassa, Oulun keskustassa Hallituskadulla ja lokakuun alusta Intiön entisellä kasarmialueella.

– Kun oma kilpatanssikilpailu-ura läheni loppuaan oli hyvä jatkumo ruveta pyörittämään tanssikoulua. Se oli ollut selkeä ajatus jo pitkän aikaa, Joonas Piippola kertoo.

Tanssiurheiluseura Vuelta Keminmaata edustanut Piippola lopetti kilpailemisen 2015. Hänellä on hallussaan seitsemän kilpatanssin suomenmestaruutta yleisessä champion-luokassa. Piippolan parina ovat tanssineet Katri Mäkinen, Laura Wimmer, Ecaterina Jeleznii ja Tiina Koskenvalta.

– En tiedä, oliko aika itselle ja markkinatilanteeseen paras mahdollinen, mutta aloitus oli meille hyvä. Ryhmät täyttyivät tosi nopeasti ja koulu sai räjähtävän startin. Luotin siihen, että Oulun tanssikoulukentältä löytyy tilaa uudelle toimijalle.

Tanssikouluyrityksiä on Oulussa paljon muitakin, esimerkiksi Tanssikeskus Citydance, Tanssikoulu Matleena ja Tanssikoulu TanssiAalto sekä harraste- ja kilpatanssiseura Telemark Team ja tanssiurheiluseura Dance Sport Club (DSC). Useampikin oululainen tanssikoulu on vuosien mittaan myös lopettanut tai muuttanut: Tanssikoulu Sulava, Cross Move Company ja viimeisimpänä Tanssikoulu Heimo keväällä 2021.

– Vaikka meillä on opettajina paljon menestyneitä tanssijoita, emme alusta lähtienkään halunneet tästä eliittitanssikoulua. Päinvastoin halusin kehittää tanssikoulun, jonne on älyttömän helppo tulla vaikka kokeilemaan. Kynnys on pyritty tekemään mahdollisimman matalaksi, Piippola luonnehtii.

– Koululle tuli aika nopeasti Vamos!-leima, minkälainen tanssikoulu on kyseessä.

Koulun nettisivu kertoo, että Joonas Piippola on tanssikoulun joka paikan höylä. Hänet tavoittaa imurin varresta, palvelutiskiltä, opettamasta ja toimitusjohtajan pallilta. Puoliso Ella Piippola on kilpatanssipohjan omaava tanssija ja kisakoreografi, jonka opetuslajeja ovat twerggaeton, commercial dance -tyylinen attitude ja muut lattarit. Paritansseissa pääopettajana toimii Merja Tanjunen. Muita opettajia ovat Jouni Uosukainen, Laura Pääkkönen, Neea Räisänen, Juha Mäntylä, Rauno Anttila, Amanda Lehto ja Jenna Poropudas.

Aliupseerikerhon jutut jäivät seinien sisäpuolelle

Venäjän keisarin Aleksanteri II:n aikana 1878 säädettiin laki yleisestä asevelvollisuudesta. Oulun kasarmilla ensimmäiset asevelvolliset astuivat palvelukseen vuoden 1881 lopussa. Perustetun Oulun 4. tarkk'ampujapataljoonan vahvuus oli 27 upseeria, 68 aliupseeria ja 442 miestä.

Suomalaisten tarkka-ampujapataljoonien varten eri puolille Suomea rakennettiin kahdeksan arkkitehti August Bomanin suunnittelemaa samankaltaista kasarmia. Oulun kasarmi rakennettiin Intiöön.

Nykyinen Kasarmiklubin rakennus oli alkujaan lasaretti eli sairaala. Se remontoitiin aliupseerikerhoksi vasta 1960-luvulla.

– Kun varuskuntasairaalan rakennus luovutettiin Oulun Aliupseerikerholle, talo oli ollut hyvin huonossa kunnossa, Joonas Piippola kertoo.

Oulun varuskunnan historiikissa Stig Roudasmaa mainitsee, että vuosina 1957 ja 1963–1964 tehtyjen peruskorjausten avulla rakennuksesta saatiin tarkoituksenmukainen ja viihtyisä.

– 1960-luvulla talo on rakennettu sisältä käytännössä uusiksi. Täällä on ollut kalkitut katot ja hienoja rimoituksia, Piippola sanoo.

Historiikkiin haastatellun sotilasmestari T. Sorrin mukaan Oulun Aliupseerikerhon jäsenmäärä oli tuossa vaiheessa lähes 300. Oulun kerho oli siten suurin kaikista liiton jäsenkerhoista.

Varuskunta lopetti toimintansa Intiön kasarmilla 1998. Keuhkovammaliitto, nykyinen Hengitysliitto, osti alueen käyttöönsä seuraavana vuonna. Merikosken ammatillinen koulutuskeskus, nykyinen Ammattiopisto Luovi, siirtyi rakennuksiin portaittain 2000-luvun alussa. Hengitysliitto saneerasi koko Intiön puukasarmialuetta ja sen kiinteistöjä yhteensä 24 miljoonan euron edestä.

Ennen Kasarmiklubia kerhotaloon oli sijoittunut Oulun konservatorion pop- ja jazz-musiikin koulutus.

Uusi omistaja Joonas Piippola on pyytänyt sosiaalisessa mediassa kertomaan taloon liittyviä tarinoita. Niitä on varmasti syntynyt, sillä Oulun Aliupseerikerho järjesti siellä erilaisia tilaisuuksia, juhlia ja tansseja.

– Olen yrittänyt kaivaa talosta tarinoita, mutta aina jossain vaiheessa tulee syvä hiljaisuus. Ei ehkä haluta ihan kaikkea kertoa, Piippola toteaa.

– On vähän semmoinen mentaliteetti ilmassa, että mitä aliupseerikerholla tapahtui, se jäi talon seinien sisälle.

Vuonna 1947 perustettu Oulun Aliupseerikerhon Naisjaosto toimi yhdyssiteenä rouvien kesken. Tarkoitus oli olla apuna aliupseerien järjestämissä tilaisuuksissa. Kun aliupseerikerholle luovutettiin entinen varuskuntasairaalarakennus, naisjaosto sai talosta oman huoneen. Samana vuonna naisjaoston nimi vaihtui Oulun Alipäällystön Naiset ry:ksi.

Varuskunnan historiikin kirjoittaneen Stig Roudasmaan mukaan rouvat järjestivät juhlia ja keräyksiä sotaorpojen ja puutteessa olevien rajaseutujen perheiden auttamiseksi.

"Kasarmin nuorimmille on myös järjestetty toimintaa. Näistä mainittakoon tyttökerho sekä lasten jokavuotiset pikkujoulut ja hiihtokilpailut."

– Täällä on ollut klubiemäntä, jolla oli asunto tässä samassa rakennuksessa. Aliupseerikerho on pitänyt mielettömiä itsenäisyyspäivän vastaanottoja ja hienoja juhlia ympäri vuoden, Joonas Piippola toteaa.

– Hauska tarina löytyy siitä, ettei kerholle hankittu anniskelulupia. Homma on mennyt niin, että miehet ovat antaneet emännille omat viinakorttinsa ja emännät ovat niillä käyneet täyttämässä baarin.

Teksti: Eeva Kauppinen

Kuvat: Jukka-Pekka Moilanen

Linkki alkuperäiseen julkaisuun

www.kaleva.fi/kasarmiklubi-sai-sipaisun-1920-luvun-henkea-oulula/4230117